7+0

Edellisenä yönä en juuri nukkunut. Hermostutti ja pelotti niin paljon. Olin polilla puoli tuntia ennen varattua aikaa ja sain sitten odottaa reilun puoli tuntia yli varatun ajan.... eivät löytäneet papereitani. Lääkäri oli (taas) erikoisen nuiva, kyseli vaan vikat menkat, onko oireita, mites sokerit ja pöydälle. Ei jaksanut edes kuunnella mitä vastasin. Koitin siinä sitten sanoa että olen kaksi viikkoa vuotanut, että huolestuttaa... Runttasi ultralaitteen sisään ja totesi että raskaus on ihan ok.

Oli kuulemma vähän huono näkyvyys. Koitti se näyttää mullekin kun kysyin erikseen. Sykettä en mitenkään erottanut, mutta pakko luottaa että lääkäri sen näki kun sanoi niin. Ottivat papan ja jotain kokeita ja sanoi ettei se vuoto tule kohdusta vaan jostain muualta. Lupasivat sitten ilmoitella.

Ei jäänyt kovin luottavainen olo. Mutta toistaiseksi mennään tällä. Raskaus oli oikeassa paikassa ja vastasi viikkoja 6+4 (eilen oli siis menkoista 6+6). Pyysin, että lääkäri sanoisi jotain saadakseen mut vakuuttuneeksi että en voi itse tehdä mitään sille että raskaus jatkuu hyvin tai että saisin itse aikaan keskenmenon. Se on "herran hallussa". Kyllähän mä sen tajuan, mutta mutta.... silti on aika vaikeeta. Tietysti pidän itsestäni hyvää huolta, mutta siinä se sitten on mitä voin itse tehdä. Eli nyt odotetaan.

Parhaani nyt teen että osaisin ottaa rennosti. Onneksi tässä on ohjelmaa. Ja mies sanoi että voisin mennä vaikka heti "mielenrauhoitusultraan" yksityiselle... mutta ehkä odotan sen kriittiset pari viikkoa... sitten ollaan samoissa lukemissa kuin syksyllä....

Ja kiitos teille ihanat bloggajaystävät. On kiva että voi jännäillä ja jakaa fiilareita jonkun kanssa, oikeessa elämässä en vielä uskaltaisi mitään puhua. Helpotatte oloani suuresti :-)