8+0

Näin viimeyönä unta. Synnytin (nopeasti ja kivuttomasti) kotona pienen, terveen tytön klo 14.54. Otin vauvan heti rinnalle ja sieltä tuli maitoa ja vauva joi ja hymyili. Tunsin ylpeyttä siitä että sain vauvan ennen kuin siskoni (nyt rv 31+5) ehtii synnyttää omansa. Pari tuntia siinä ihmeteltyäni uutta vauvaa ymmärsin, että pitää vissiin lähteä sairaalaan synnyttämään loput. Pääsin sairaalaan kun tunsin että housuun lurahti jotain ja ne alkoivat roikkua polvissa. Sairaanhoitaja siinä sitten totesi että ne täytyy lapioda tuohon ämpäriin. Ja niinpä siinä sitten otettiin lapiot ja alettiin lapioimaan keskellä käytävää.

Heräsin. Tunsin että housut olivat märät ja pelästyin tosissani. En uskaltanut lähteä vessaan, makasin vaan onnettomana kippurassa. Uskaltauduin sitten joskus tunnin päästä käymään vessassa eikä siellä mitään veristä möykkyä ollut, ihan vaan runsaampi lurahdus normivalkkaria.

Aika mielenkiintoisia juttuja alitajuntaa työstää. Pelkoa, mutta myös toivoa ja onnistumista.