28+0

Käytiin tänään ä-polilla. Ja huonoja uutisiahan siellä kuultiin. Vauva on kuin onkin lähtenyt spurttaamaan, painoarvioksi saatiin yli 1,6 kg eli KILO ENEMPI kuin neljä viikkoa sitten. Muuten oli kaikki hyvin, mutta mitat siis vastasivat rv 31 ja paino rv 34. Vahvasti makrosominen, mutta ei ole äidin vika eikä diabeteksen. Viikon päästä ktg-käyrille ja d-hoitajan luo, kahden viikon päästä uusi painoarvio. Siitä se rumba sitten alkaa. Huoh.

Jos lääkäri ei olisi ollut se kaikista paras, niin olisin hyvin voinut saada järjettömän paniikkikohtauksen, itkua tuppasi tosin jo nytkin kun autoon pääsimme. Mutta luottavaisesti koitan suhtautua, parhaissa käsissä olemme ja tiiviissä seurannassa. Elektiivistä sektiota mietittiin jo nyt, sekä noin rv 31-32 ensimmäistä lapsivesipunktiota. Ja vauvahan siis liikkuu tosi paljon eikä mulla isoja ongelmia noin muuten ole. Unohdin kysyä siitä väsymyksestä, mutta ensi viikollahan sinne taas menen, että ehtiihän tuota....

Vauvan tulo alkaa siis vähitellen konkretisoitua. Eilen saimme ystäväpariskunnalta ORAn hienot (5 vee vanhat, mutta tosi siistit) yhdistelmät - tuossa ne eteisessä nyt röhnöttää, valmiina. Olen miettinyt jo että pesisinkö vauvan vaatteet valmiiksi, vai vieläkö odottelen? Mahtaako niihin nyt näiden todennäköisten 5-8 viikon aikana tulla ummehtunut haju? Toisaalta olis hyvä nyt laittaa kaikki valmiiksi ettei tarvi sitten miettiä, jos vaikka puukko kutsuu kovastikin ennen aikojaan.

Että sinne jäi se rauhallisen ja leppoisan odotuksen vaihe, nyt sitten taas jännitetään ja huolehditaan. Toki edelleen nautin isosta mahasta (vaikka se tuntuu fyysisestikin ahdistavalta)  ja reippaistakin muljahduksista ja potkuista. Se on se meidän pieni.......öh... tuota....no pieni se on kuitenkin, vaikka iso onkin jo.